Työolot kuntoon! Etua taloudelle ja työntekijöille

Juttu on julkaistu Etelä-Suomen Vasemmistonuorten vaalilehdessä.

Haastattelin Katja Ylisiuruaa puhelimitse perjantai-iltapäivänä, ja kävimme mielenkiintoisen keskustelun muun muassa nuorten työllistymisestä ja perustulosta.

Kansanedustajaehdokas Katja Ylisiuruan vaalityö on alkanut jo vuosi sitten.

– Duunia on tehty jo pitkään. Vaalien lähestyessä on ollut aika paljon kiireitä, Ylisiurua tiivistää. Mediaseuranta ja vaalipaneelit lisäävät vaalityön intensiivisyyttä.

Ylisiurua lähti politiikkaan vuonna 2016 huomattuaan opintojensa aikana, miten epätasa-arvoiset lähtökohdat ihmisillä on. Ongelmien juurisyyt ovat moninaiset

– Nuorisopsykiatrian palvelut eivät toimi ja lastensuojelu on köykäistä. Siinä vaiheessa, kun nuori lähtee itsenäistymään, yhteiskunta heittää hanskat tiskiin ja ilmoittaa, että täytyy pärjätä omillaan.

Luokkataustalla on Ylisiuruan mukaan merkitystä esimerkiksi siinä, miten opintoihin voi panostaa: joutuuko esimerkiksi käymään töissä ja millainen tausta kotona on.

Ylisiuruan kotoa sosiaalista pääomaa löytyi jonkin verran: vanhemmista kumpikaan ei ole korkeakoulutettu, mutta he opiskelivat työn ohella esimerkiksi avoimessa yliopistossa.

– Olen sillä tavalla välitilassa. En koe oikeastaan kuuluvani korkeakoulutettuihin, mutta en koe olevani täysin duunaritaustainenkaan.

Ylisiurua on yrittäjä, tilastotieteen opiskelija, kasvatustieteen maisteri, liikunnanohjaaja ja ravintolakokki. Monialaisuudesta voi olla hyötyä politiikassa, kun täytyy selvittää asioita, jotka eivät ole omaa ydinosaamista.

– Olen nähnyt monenlaisia ammatteja ja tavannut monenlaisia ihmisiä. Kaikki opiskeluni ei ole ollut ammattiin tähtäävää: esimerkiksi liikunnanohjaajakoulutus liittyi fitness-harrastukseeni.

Tärkeämpää poliitikolle on kuitenkin Ylisiuruan mukaan oppimiskyky, eikä politiikasta kiinnostuneen tarvitse odottaa olevansa valmis ennen kuin tekee mitään.

– Politiikka ja se, mitä politiikka tarvitsee muuttuu koko ajan. Voi ottaa aluksi yhden asian, josta on kiinnostunut ja perehtyä siihen.

Ylisiuruan vaaliteemoja ovat muun muassa nuorten työllistyminen. Nuorten työelämän kehittämiseksi tarvitaan erilaisia toimenpiteitä, koska aloja on erilaisia.

Esimerkiksi teollisuudessa on halua laajentaa oppisopimuskoulutusta.

– Tämä olisi hyvä nuorille, jotka eivät viihdy koulunpenkillä, tai joiden tavoite on päästä nopeasti töihin.

– Nuorten on usein hankalaa saada ensimmäinen kunnon työpaikka, Ylisiurua kertoo. Paljon puhutusta koodaripulasta huolimatta paikkoja ei välttämättä löydy ns. junior-tasolla, vaan harjoittelupaikkoihin tulee satoja hakemuksia. Junior-tason työpaikkoja tulisikin Ylisiuruan mukaan saada avoimeksi enemmän.

Toisaalta esimerkiksi hoitoalalla töitä kyllä löytyy. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin selvityksen mukaan nuorten työntekijöiden kuormitus on kuitenkin suurempaa kuin pidempään alalla olleilla. Eli osalle nuorista töihin pääsy on vaikeaa, osalle työuran alku kuormittaa kokeneempia enemmän.

Ylisiuruan mielestä myös harjoittelijoiden ketjuttamiseen olisi hyvä puuttua.

– Usein harjoittelut eivät johda rekrytointiin, vaan palkataan tilalle uusi harjoittelija halvalla, Ylisiurua kertoo.

Ylisiuruan mukaan työnantajia tulee kannustaa hyvään perehdytykseen ja sen säätelyä lailla voitaisiin selvitellä.

– Jos perehdytys on heikko, työn tuottavuus ja työtyytyväisyys on heikompaa. Usein myös huonosti perehdytetyn työnantaja on tyytymätön tulokseen, jolloin määräaikaisen sopimuksen jatko voi olla löyhissä kantimissa.

Ylisiuruan mukaan perustulo helpottaisi nuorten työelämää. Mahdollisuudet ottaa osa-aikatyötä vastaan paranisivat, ja huonoihin tai omaa osaamista vastaamattomiin töihin ei olisi pakko jäädä.

– Valmistuvilla nuorilla on useammin opintolainaa kuin pesämunaa. Tällöin ei voi irtisanoutua turvallisesti, jos työ ei vastaa sitä, mitä haki tai ei auta urakehityksessä.

Perustulo helpottaisi opintojen jatkamista ja tutkintojen valmistumista. Monilla nuorilla tukikuukausien loppuminen pakottaa töihin kesken tutkinnon, ja opinnot voivat keskeytyä. Ylisiuruan mukaan perustulo myös kannustaisi kokeilemaan toiminimiyrittäjyyttä, kun starttirahabyrokratia jäisi pois.

Tuloerot ja varallisuuserot ovat kasvaneet. Ylisiuruan mukaan suomalaisten toimeentuloa voisi kuvata eriytyneeksi. Elämisen kulut nousevat jatkuvasti, mistä kärsivät eniten pienituloisimmat.

– Osa joutuu miettimään, ostaako lääkkeitä vai ruokaa ja opiskelijat joutuvat elämään opintolainalla, jolloin velkaa elämisestä tulee koko ajan enemmän, Ylisiurua summaa.

Tulevaisuudeta Ylisiurua toivoisi joustavampaa systeemiä, jossa erilaiset elämäntilanteet, kuten työ, perheen perustaminen ja opinnot, olisi helpompi yhdistää.

Globaalissa maailmassa halpatyövoimaa ja harmaata taloutta hyödyntävien alojen tulisi muuttua. Tähän liittyvät myös EU-säätely ja pakolaisten ja maahanmuuttajien työllistyminen. Työolojen kuntoon saaminen olisi talouden ja työntekijöiden etu.

– Esimerkiksi rakennus-, kauneudenhoito- ja ravintola-alalla on paljon ulkomaisia tekijöitä ja niillä esiintyy työvoiman hyväksikäyttöä ja alipalkkausta. Minimipalkkausta olisi mietittävä EU-laajuisesti: mikä sen taso on ja tuleeko EU-alueelle yhteinen minimipalkka.

– Myös pakolaisten ja maahanmuuttajien työllistäminen on iso kysymys. On mietittävä, miten ihmisiä integroidaan nopeammin ja tehokkaammin yhteiskuntaan. Täytyy miettiä, mikä olisi järkevää työllistämispolitiikkaa tilanteissa, joissa ei ole vielä kielitaitoa tai Suomen standardien mukaista koulutusta.

Siirtolaisten määrä kasvaa maailmanlaajuisesti, jos ihmiskunta ei kykene riittäviin ilmastotoimiin. Vasemmiston tavoite on, että ilmastokriisiin vastaaminen ei heikennä työntekijöiden asemaa. Esimerkkeinä Ylisiurua käyttää teollisuuden työpaikkoja ja investointeja esimerkiksi vetyteräkseen.

– Uudet työpaikat syntyvät aloille, jotka ovat mukana reilussa siirtymässä. Työllisyyden kannalta ilmastokriisin ratkaiseminen ei välttämättä ole uhka.

Vaikka keskustelimme ehdokkaan kanssa paljon työelämästä, opiskelusta ja arkisesta aherruksesta, Ylisiuruan utopia on jotain muuta.

– Toivon, että työhön käytettäisi vähemmän aikaa ja aikaa olisi enemmän ihmisten kohtaamiseen, kulttuuriin, nukkumiseen ja rentoutumiseen. Toivon, että yhteiskunnassa ymmärrettäisiin kohtuuden merkitys. Kaikkeen olemiseen ja tekemiseen otettaisiin ympäristövastuullisempi näkemys. Globaalilla tasolla toivon maailmanrauhan ja kaikille hyvät oltavat. Toivon, että jakautuneet, sotaisat, epätasa-arvoiset yhteiskunnat löytäisivät tien rauhaa rakentavaan, demokraattiseen kehityskulkuun.

Millainen kansanedustaja näitä tavoitteita sitten ajaisi?

– Olen rohkea ja suora ihminen. Otan monipuolisesti kantaa erilaisiin teemoihin ja pyrin monikanavaisesti pitämään keskustelua yllä, Ylisiurua kuvailee itseään. Kunnanvaltuustossa Ylisiurua on keskittynyt usein vähemmistöjen oikeuksiin ja kyseenalaistanut palvelujen yksityistämistä. Hän uskoo, että puoluekaverit, läheiset ja työkaverit kuvailisivat häntä tehokkaaksi ja asiantuntevaksi.

– Olen sama persoona politiikassa, kotona ja töissä.